sunnuntai 4. toukokuuta 2014

YVES SAINT LAURENT


Muodin kauhukakara




Mielenkiinnolla odotettu elokuva ranskalaisesta muodinluojasta Yves Saint Laurentista sai ensi-iltansa meikäläisillä valkokankailla tänä viikonloppuna. Elokuvan on ohjannut Jalil Lespert muotilegendan vielä elossa olevan bisnespartnerin ja elämänkumppanin Pierre Bergén myötävaikutuksella. Ohjaaja on sanonut halunneensa tehdä kauniin rakkaustarinan ja juonta eteenpäin kehitellessään valinnut päähenkilöiksi Yves Saint Laurentin ja Pierre Bergén.

Jos olet kiinnostunut filmin avulla tutustumaan Yves Saint Laurentiin muotisuunnittelijana, tiedät todennäköisesti etukäteen jo paljon enemmän hänestä kuin mitä filmi paljastaa. Itse stressaava ja haastava upeiden vaatteiden suunnittelu, kankaiden ja koristeiden valinnat, valmistuvien luomusten sovitukset mallien päällä ja vaatteiden korjauskierrokset sekä näytöksiin valmistautuminen, koko muotitalon toiminnan kiehtova tunnelma ohitetaan kuin ohimennen, vaikka se olisi ollut mielenkiintoisinta antia.


Niiden tilalla kamera kiertää Pariisin yössä Seinen siltojen alla ja esittelee paljon enemmän Yves Saint Laurentin yöelämän sekopäisyyttä alkoholinjuonteineen ja huumeineen sekä Pierren mustasukkaista odottelua parin upeissa asunnoissa. Ystäviä menestyvän muodinluojan ympärillä riittää eikä käsikirjoittaja ole katsonut aiheelliseksi esitellä heitä sen enempää, vaikka esimerkiksi daameista kahdella, Loulou de la Falaisella ja Betty Catrouxilla,  oli merkittävä rooli Yvesin muusina koko hänen uransa ajan. Karl Lagerfeldia ei filmissä myöskään tunnista tämän päivän harmaahapsiseksi poninhäntädesigneriksi.


Ennakkomainonta on kehunut, että elokuvaan on saatu Yves Saint Laurentin alkuperäisiä ja ainutlaatuisia vaatteita. Muutamat teennäiset muotinäytösotokset eivät kuitenkaan tee oikeutta taitavan suunnittelijan töille – toki ammattilaisena ymmärrän, että vaatteet ovat muodoiltaan ja tyyliltään aikansa edustajia eivätkä vastaa tämän päivän muotinäkemystä. Esimerkiksi muutamin esimerkein esitelty Ballet Russes-kokoelma vuodelta 1976 oli kuitenkin yksi hänen menestyneimmistään. Naisten smokista, läpinäkyvistä paidoista tai haalariasuista, yleensä miesten vaatteille naisellisten muotojen antajana hänet tunnetaan ehkä parhaiten, mutta ne filmintekijät ovat täysin unohtaneet.


Yves Saint Laurent oli kuitenkin yksi aikakautemme arvostetuimmista ja monipuolisimmista muodinluojista. Hän oli vain 21-vuotias muotiopiskelija Algeriasta saadessaan Voguen päätoimittajan Michael de Brunhoffin suosittelemana vaativan paikan Christian Diorin muotitalon luovana johtajana vuonna 1957 talon isännän menehdyttyä yllättäen. Työssään hän tutustui liikemies Pierre Bergéen, josta nopeasti tuli hänen elämänkumppaninsa ja   jonka kanssa he perustivat YSL:n nimeä kantavan muotitalon muutamaa vuotta myöhemmin.


Hermojensa ja huumaavien aineiden kanssa ongelmissa ollut Yves Saint Laurent onnistui työskentelemään, kun rauhallinen ja järkevä Pierre Bergé piti ohjat käsissään ja salli muotitaiteilijan työskennellä omilla ehdoillaan. Yhdessä he esittelivät toinen toistaan upeampia kokoelmia vuodesta toiseen, kunnes Yvesin terveys petti ja hän kirjaimellisesti lyyhistyi näytöslavalle taas yhden onnistuneen näytöksen päätteeksi. Itsekin olin muotitoimittajana todistamassa tätä viimeistä näytöstä, kuten niin montaa hänen nimeään kantavan muotitalon ikimuistettavaa näytöstä sitä ennen ja sen jälkeenkin. Yves Saint Laurent kuoli vuonna 2008.

Elokuvaa kävi katsomassa: riitta kivilahti / blogi.ompelukoulu.fi
Rooleissa: Pierre Niney, Guillaume Gallienne, Charlotte Le Bon, Laura Smet ja Marie de Villepin
Ohjaus: Jalil Lespert
Puvustaja: Madeline Fontaine
Kuvat: Filmikamari/SF Film Finland Oy



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.