torstai 10. huhtikuuta 2014



TOSSUTTELUA MUHULAISITTAIN

Etniset, värikkäästi kirjotut vaatteet, korut, kassit ja monenlaiset sisustustekstiilit ovat minusta aina olleet tosi kiehtovia ja haluttavia. Niiden runsaat kuviot ja ornamentit ja niiden herkulliset värit ovat tehneet minuun vaikutuksen, ja olenkin tuonut milloin mitäkin ihanuuksia matkatuliaisina.

Tuorein ihastukseni kohde on Muhun tossut eli pätid. Toki koko muhulainen kirjontamaailma niiden lisäksi.

Olin lomamatkalla Saarenmaalla ja menossa Muhun Käsityöläismuseoon, kun silmääni pisti tien varressa käsinmaalattu kyltti käsityöpajasta. Jarrut seis ja auton nokka sinne siis ja koputtelemaan oveen. Tietämättäni olin sattumalta löytynyt yhden Muhun taitavimman kirjontataitelijan, Sirje Tüürin, luo.

Rakkaus oli tuonut Tallinnasta kotoisin olevan Sirjen pieneen Koguvan kylään, jossa hän alkoi kirjoa sukulaisensa, kirjontataiteilija Leida Kirstin opastuksella. Nyt Sirjen oma Männiku Käsitöötuba toimii perheen kotitilalla, jonne kaikki ovat tervetulleita.  Puoti on auki myös viikonloppuisin. Myynnissä on valmiita kirjontatöitä, joista on helppo nähdä eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Niitä kun on pikkukukkaroista isoihin peittoihin ja seinävaatteisiin – kirjonnalla voidaan koristaa ihan mitä vaan. Sirje järjestää tilauksesta myös kirjontakursseja innokkaille. Sirjen opastuksella voit aloittaa myös silkkimaalauksen tai kangaspuilla mattojen kutomisen.





Tossut minun makuuni

Itse ihastuin tossuihin, jollaisia olin sitä ennen nähnyt vain kuvissa. Koska minun kokoani ei ollut valmiina, Sirje ehdotti, että teen tilauksen. Ensin valitsin kukkakuviot ja värimaailman, sitten Sirje piirsi jalkojeni ääriviivat paperille oikeaa kokoa varten ja tilaus oli valmis. Toimitusaika olisi 1,5-2 kk, sillä minua ennen jonossa oli monta tilausta.

Kukkasin kirjotut, useimmiten mustat Muhu-tossut ovat olleet arvostettuja ja suosittuja jo 1930-luvulta lähtien. Alkujaan matalissa, ballerinamaisissa tossuissa oli nauha jalkapöydän päällä pitämässä tossuja jaloissa. Se kuitenkin jätettiin pois, kun tossuista tuli juhlakelpoisia. 

Kukkien kuviot ja väritys noudattavat tiettyjä perinteitä, joskin aikoinaan aina tossun kärkeen ommeltu valkoinen kukka ei nykyisin enää ole sääntö. Samanlainen valkoinen kukka oli tapana ommella myös kansanomaiseen päähineeseen, kun sitä pidettiin kuin valona, joka auttaa kantajaansa löytämään oikean tien. Nykyisin osa lukuisista kirjontataiteilijoista vaalii tarkasti kirjontaperinteitä, osa on uskaltanut luoda omaa, tunnistettavaa tyyliään ja toteuttaa omaleimaisempia, toinen toistaan upeampia töitä.

Monta työvaihetta

Itsekin kirjontaa opiskelleena ja harrastaneena ei tossujen pitkähkö toimitusaika yllättänyt. Sirje esitteli eri työvaiheita, jotka alkavat kuvioiden jäljentämisellä liidulla tossukankaalle. Tossukankaaksi suositellaan villakangasta ja kirjontaan villalankaa, joskin nykyisin käytetään kaikenlaisia muitakin kankaita. Isommissa ja enemmän aikaa vievissä töissä kannattaa kuitenkin satsata villakankaisiin. Entiseen aikaanhan käytettävät villakankaat kudottiin myös itse.

Pisto pistolta käsin tehtävä kirjonta etenee nopeasti osaavan tekijän käsissä ja erisävyiset langat luovat kolmiulotteisuutta ja aitoutta eri kukkiin. Kirjonnassa käytetään varsi-, laaka- ja häivepistoja. Ohje neuvoo itsetekijää kirjomaan molempia tossuja samanaikaisesti ja vuorotellen, niin on helpompi saada jokainen kukkapari samannäköiseksi. Tekijät eivät käytä kirjontakehystä, mutta se voi helpottaa aloittelijan työtä.









Kirjontakuvion alla tossun päällisessä käytetään tukikankaana ohutta liimakangasta tai puuvillaa, joka kiinnitetään liimaseoksella. Kun kirjonta on valmis, viimeistellään työ höyryttämällä.

Lopuksi tarvitaan vielä kenkälestit, joiden päälle tossujen päälliset kiinnitetään, kun kantasauma on ommeltu. Vuorikangas leikataan päällisten mukaan ja kiinnitetään tossujen suusta. Vuori ja päällinen yhdistetään liimamassalla ja tossu viritetään lestin päälle neulojen avulla. Lopuksi kiinnitetään nahkapohja vahvalla langalla ommellen. Tossujen annetaan kuivaa muottien päällä noin vuorokauden ajan ja ne ovat valmiit tossutteluun. Itse tilasin Sirjeltä vielä kolmet tossut joululahjoiksi, jotka saivat ihastuneen vastaanoton lahjojen saajilta.

Ja sitten museoon

Muhun museo sijaitsee keskellä historiallista Koguvan kylää ja se koostuu useammasta rakennuksesta. Museon keskus on Väljä-talo, jossa on kansantaiteellinen tekstiilinäyttely. Siellä on esillä niin värikkäät kansanpuvut, neuleet, lapaset kuin sukat sekä toinen toistaan upeammat kirjotut sängynpeitteet. Viron maatila-arkkitehtuurin huomattavimpia kohteita on museoon kuuluva kirjailija Juhan Smuulin syntymä- ja kotitalo piharakennuksineen sekä Muhun kyläkoulu 1900-luvulta. Museo on auki talvisesonkina keskiviikosta sunnuntaihin 10-17 ja kesäaikaan joka päivä 10-19.




Museon kirjamyynnistä löysin kerrassaan upean käsityökirjan, joka esittelee erilaisia perinnekäsityömuotoja kirjontatöiden lisäksi. Kirjassa on mukana myös kuviopiirrokset vaikka kuinka moniin kirjonta- ja neuletöihin. Esittelen ihanan värikästä ja koristeellista Design and Patterns from Muhu Island- kirjaa yksityiskohtaisemmin jatkossa. Kaikki kirjassa esiteltävät vaatteet ja asusteet ovat vanhoja tai vanhojen mallien mukaan toteutettuja. Isokokoisen 400-sivuisen kirjan hinta oli museolla 50 euroa.

Iloa & ideoita kirjontatöihisi
riitta

Muhun museo, Koguvan kylä, Muhun saari, Viro – www.muhu.info
Sirje Tüür, Männiku Käsitöötuba, Koguvan kylä, sirjetyyr@gmail.com
   





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.