TOSSUTTELUA MUHULAISITTAIN
Etniset,
värikkäästi kirjotut vaatteet, korut, kassit ja monenlaiset sisustustekstiilit
ovat minusta aina olleet tosi kiehtovia ja haluttavia. Niiden runsaat kuviot ja
ornamentit ja niiden herkulliset värit ovat tehneet minuun vaikutuksen, ja
olenkin tuonut milloin mitäkin ihanuuksia matkatuliaisina.
Tuorein
ihastukseni kohde on Muhun tossut eli pätid. Toki koko muhulainen
kirjontamaailma niiden lisäksi.
Olin
lomamatkalla Saarenmaalla ja menossa Muhun Käsityöläismuseoon, kun silmääni
pisti tien varressa käsinmaalattu kyltti käsityöpajasta. Jarrut seis ja auton
nokka sinne siis ja koputtelemaan oveen. Tietämättäni olin sattumalta löytynyt
yhden Muhun taitavimman kirjontataitelijan, Sirje Tüürin, luo.
Rakkaus oli
tuonut Tallinnasta kotoisin olevan Sirjen pieneen Koguvan kylään, jossa hän
alkoi kirjoa sukulaisensa, kirjontataiteilija Leida Kirstin opastuksella. Nyt
Sirjen oma Männiku Käsitöötuba toimii perheen kotitilalla, jonne kaikki ovat
tervetulleita. Puoti on auki myös
viikonloppuisin. Myynnissä on valmiita kirjontatöitä, joista on helppo nähdä
eri mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Niitä kun on pikkukukkaroista isoihin
peittoihin ja seinävaatteisiin – kirjonnalla voidaan koristaa ihan mitä vaan.
Sirje järjestää tilauksesta myös kirjontakursseja innokkaille. Sirjen
opastuksella voit aloittaa myös silkkimaalauksen tai kangaspuilla mattojen
kutomisen.
Itse
ihastuin tossuihin, jollaisia olin sitä ennen nähnyt vain kuvissa. Koska minun
kokoani ei ollut valmiina, Sirje ehdotti, että teen tilauksen. Ensin valitsin
kukkakuviot ja värimaailman, sitten Sirje piirsi jalkojeni ääriviivat paperille
oikeaa kokoa varten ja tilaus oli valmis. Toimitusaika olisi 1,5-2 kk, sillä
minua ennen jonossa oli monta tilausta.
Kukkasin kirjotut,
useimmiten mustat Muhu-tossut ovat olleet arvostettuja ja suosittuja jo
1930-luvulta lähtien. Alkujaan matalissa, ballerinamaisissa tossuissa oli nauha
jalkapöydän päällä pitämässä tossuja jaloissa. Se kuitenkin jätettiin pois, kun
tossuista tuli juhlakelpoisia.
Kukkien
kuviot ja väritys noudattavat tiettyjä perinteitä, joskin aikoinaan aina tossun
kärkeen ommeltu valkoinen kukka ei nykyisin enää ole sääntö. Samanlainen
valkoinen kukka oli tapana ommella myös kansanomaiseen päähineeseen, kun sitä
pidettiin kuin valona, joka auttaa kantajaansa löytämään oikean tien. Nykyisin
osa lukuisista kirjontataiteilijoista vaalii tarkasti kirjontaperinteitä, osa
on uskaltanut luoda omaa, tunnistettavaa tyyliään ja toteuttaa omaleimaisempia,
toinen toistaan upeampia töitä.
Monta
työvaihetta
Itsekin
kirjontaa opiskelleena ja harrastaneena ei tossujen pitkähkö toimitusaika
yllättänyt. Sirje esitteli eri työvaiheita, jotka alkavat kuvioiden
jäljentämisellä liidulla tossukankaalle. Tossukankaaksi suositellaan villakangasta
ja kirjontaan villalankaa, joskin nykyisin käytetään kaikenlaisia muitakin
kankaita. Isommissa ja enemmän aikaa vievissä töissä kannattaa kuitenkin
satsata villakankaisiin. Entiseen aikaanhan käytettävät villakankaat kudottiin
myös itse.
Pisto pistolta
käsin tehtävä kirjonta etenee nopeasti osaavan tekijän käsissä ja erisävyiset
langat luovat kolmiulotteisuutta ja aitoutta eri kukkiin. Kirjonnassa käytetään
varsi-, laaka- ja häivepistoja. Ohje neuvoo itsetekijää kirjomaan molempia
tossuja samanaikaisesti ja vuorotellen, niin on helpompi saada jokainen
kukkapari samannäköiseksi. Tekijät eivät käytä kirjontakehystä, mutta se voi
helpottaa aloittelijan työtä.
Kirjontakuvion alla tossun päällisessä käytetään tukikankaana ohutta liimakangasta tai puuvillaa, joka kiinnitetään liimaseoksella. Kun kirjonta on valmis, viimeistellään työ höyryttämällä.
Lopuksi tarvitaan vielä kenkälestit, joiden päälle tossujen
päälliset kiinnitetään, kun kantasauma on ommeltu. Vuorikangas leikataan
päällisten mukaan ja kiinnitetään tossujen suusta. Vuori ja päällinen
yhdistetään liimamassalla ja tossu viritetään lestin päälle neulojen avulla.
Lopuksi kiinnitetään nahkapohja vahvalla langalla ommellen. Tossujen annetaan
kuivaa muottien päällä noin vuorokauden ajan ja ne ovat valmiit tossutteluun.
Itse tilasin Sirjeltä vielä kolmet tossut joululahjoiksi, jotka saivat
ihastuneen vastaanoton lahjojen saajilta.
Ja sitten museoon
Muhun museo sijaitsee keskellä historiallista Koguvan kylää
ja se koostuu useammasta rakennuksesta. Museon keskus on Väljä-talo, jossa on
kansantaiteellinen tekstiilinäyttely. Siellä on esillä niin värikkäät
kansanpuvut, neuleet, lapaset kuin sukat sekä toinen toistaan upeammat kirjotut
sängynpeitteet. Viron maatila-arkkitehtuurin huomattavimpia kohteita on museoon
kuuluva kirjailija Juhan Smuulin syntymä- ja kotitalo piharakennuksineen sekä
Muhun kyläkoulu 1900-luvulta. Museo on auki talvisesonkina keskiviikosta
sunnuntaihin 10-17 ja kesäaikaan joka päivä 10-19.
Museon kirjamyynnistä löysin kerrassaan upean käsityökirjan,
joka esittelee erilaisia perinnekäsityömuotoja kirjontatöiden lisäksi. Kirjassa
on mukana myös kuviopiirrokset vaikka kuinka moniin kirjonta- ja neuletöihin.
Esittelen ihanan värikästä ja koristeellista Design and Patterns from Muhu Island-
kirjaa yksityiskohtaisemmin jatkossa. Kaikki kirjassa esiteltävät vaatteet ja
asusteet ovat vanhoja tai vanhojen mallien mukaan toteutettuja. Isokokoisen
400-sivuisen kirjan hinta oli museolla 50 euroa.
Iloa & ideoita kirjontatöihisi
riitta
Sirje Tüür,
Männiku Käsitöötuba, Koguvan kylä, sirjetyyr@gmail.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.